Miksi liikkumisesta on tullut suorittamista? Hyväksyvä kehotietoisuus purkaa liikkumattomuutta

Jos liikkumiseen lataa paljon odotuksia ja tavoitteita, voi liikkeelle lähteminen muuttua vaikeaksi. Olen itse kokenut tämän. Aina löytyy jokin uusi kiehtova menetelmä, tavoite tai haaste. Lataan siihen paljon odotuksia. Toteutan ennalta laadittua suunnitelmaa viikon tai kahden ajan ja sitten tulee seinä vastaan. Pari harjoituskertaa jää väliin ja koen epäonnistuneeni — taas kerran! Käperryn sohvan nurkkaan ja jään odottelemaan seuraavaa innostuksen puuskaa. Tuntuuko tutulta?

Tässä lähestymistavassa on ainakin kaksi ongelmaa: liikkuminen on välineellistä ja liikkuminen on ulkoa käsin ohjautuvaa. Mitä tämä tarkoittaa? Kerron tässä artikkelissa liikkumista vaikeuttavista kulttuurisista asenteistamme ja tuon esille toisenlaista lähestymistapaa liikkumiseen — sellaista, joka on auttanut itseäni palaamaan kehooni ja tunnistamaan oman kehoni luontaisen tarpeen liikkumiseen.