Postdoc-tutkimus
 
Laulamisen tuntu: esteettinen kehotietoisuus kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten vokaalisissa kokemuksissa (2018–2021)

Laulamista voidaan pitää ihmiselle luontaisena toimintana. Sosio-kulttuuriset normit määrittävät kuitenkin usein hyväksyttävän laulullisen ilmaisun luonteen ja jakavat ihmiset laulaviin ja laulamattomiin. Tutkimuksessani tarkastelen aktiivisia laulunharrastajia, joiden ääni-ilmaisu ei täytä perinteisiä hyväksyttävän laulamisen kriteerejä ja joiden ilmaisumahdollisuuksia vallitsevat arvostukset ja käsitykset rajoittavat.


Laulamisessa on keskeistä kehon aistimusten ja lauluäänen välisen yhteyden tunnistaminen. Esimerkiksi eri sävelkorkeuksien ja äänenvärien tuottaminen paitsi kuulostaa myös tuntuu kehossa erilaiselta. Voidaankin ajatella, että laulamisen esteettinen merkitys ei liity ainoastaan tuotettuun ääneen vaan kytkeytyy myös samanaikaisiin kehollisiin aistimuksiin.
 

Olen valinnut tutkimusprojektiin osatutkimukset, joiden avulla valotan kehotietoisuuden ja äänen suhdetta laulamisessa tuomalla esille tilanteita, joissa tuo suhde on jollain tavalla tullut haasteelliseksi, murtunut, vääristynyt tai se puuttuu lähes kokonaan. Aiemmassa ihmisäänen tutkimuksessa onkin tuotu esille, että äänen rikkoutumisia ja reuna-alueita tarkastelemalla voidaan käsitellä kehon ja äänen väliseen suhteeseen, kehollisen äänen merkityksiin, normaaliuteen, intersubjektiivisuuteen sekä äänen esteettiseen ja affektiiviseen potentiaaliin liittyviä kysymyksiä (Neumark ym. 2010).
 

Tutkimukseni kuuluu etnomusikologian alaan, jonka lisäksi fokus on ihmisäänen ja laulun tutkimuksessa. Teoreettis-filosofiselta kannalta työni hyödyntää ja kehittää muun muassa pragmatistisen estetiikan, soomaestetiikan, kulttuurisen fenomenologian ja vammaistutkimuksen käsitteistöä. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen kuuluu myös viime vuosina maailmalla lanseerattu monitieteinen vokaalisuuden tutkimuksen ala (voice studies) (Thomaidis & Macpherson 2015).

Tutkimukseni pääkysymyksenä on: Millaisia ovat kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten laulunharrastajien vokaaliset kokemukset ja miten niissä ilmenevä esteettinen kehotietoisuus lisää ymmärrystämme laulamisen merkityksestä inhimillisenä ja kulttuurisena toimintana?
 

Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille laulamisen arvo esteettisenä toimintana ja kokemuksena riippumatta siitä, mikä on laulamisessa tuotetun äänen esteettinen laatu perinteisin mittarein (sävelpuhtaus, rytmien tarkkuus, äänenlaatu jne.) tarkasteltuna. Lähtökohtaisena oletuksena on, että laulajilla on mahdollisten turhautumista, epämukavuutta tai kipua sisältävien laulamiskokemusten lisäksi myös kehollista nautintoa ja tunteisiin virittyneisyyttä sisältäviä intensiivisiä ja jäsentyneitä kokemuksia, joita voi tarkastella kehon sisäisinä esteettisinä kokemuksina.
 

Laajempana tavoitteena tutkimuksessani on pohtia perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, millaista kehollis-äänellistä toimintaa voi ylipäätään pitää laulamisena. Voiko esimerkiksi olla laulamista ilman selkeitä sävelkorkeuksia, ilman selkeää rytmiä tai jopa ilman ääntä? Lisäksi pyrin osoittamaan, että kehotietoisuuden esteettisten näkökohtien huomioimisella voidaan saavuttaa entistä syvempi ymmärrys niin laulamisen kokemuksellisesta, sosiaalisesta ja yleisinhimillisestä merkityksestä kuin myös siitä, miksi laulaminen usein kiinnostaa yhtä lailla niin laulutaitoisiksi kuin laulutaidottomiksi miellettyjä ihmisiä.
 

Lisäksi tutkimukseni pyrkii edistämään kulttuurissamme laulamiseen liitettyjen normien ja valta-asetelmien parempaa tunnistamista ja uudenlaisten laulamisen ja laulun opettamisen kulttuurien kehittämistä (tällaisesta työstä ks. esim. Numminen 2005; Olkkonen 2013). Tähän liittyy läheisesti tutkimuksen teoreettinen tavoite kehittää vokaalista soomaestetiikkaa, joka kasvattaa ymmärrystä ihmisestä kehollisena, aistivana ja äänellisenä olentona sekä tutkii ihmisen moninaisia vokaalis-sensorisia ja esteettisiä suhteita ympäristöönsä ja muihin ihmisiin. Lisäksi sen tehtävänä on demokratisoida äänellisiä käytäntöjä kyseenalaistamalla vallitsevia äänellisiä normeja ja nostamalla esille äänenkäytön muotoja, jotka ovat jääneet aiemmin marginaaliseen asemaan. (Tarvainen 2016 ja 2017.)

AdobeStock_81385419_edited.jpg
Julkaisut

Vastustava, värähtelevä keho: Kehon materiaalisuuksia refluksia sairastavien laulajien soomaesteettisissä kokemuksissa.” Musiikki 51 (1), 2021: 9–43. https://musiikki.journal.fi/article/view/107355

Music, Sound, and Voice in Somaesthetics: Overview of the Literature. Journal of Somaesthetics 5(2), 2019: 8-23. Lataa artikkeli

Democratizing Singing: Somaesthetic Reflections on Vocality, Deaf Voices, and Listening. Pragmatism Today vol. 9, no. 1, Summer 2018, 91-108. Lataa artikkeli

Singing, Listening, Proprioceiving: Some Reflections on Vocal Somaesthetics. Teoksessa: Richard Shusterman (toim.), Aesthetic Experience and Somaesthetics. 2018. Leiden & Boston: Brill, 120-142. Lataa artikkeli

Rahoittaja
pinkki-Koneensaatio-logo.png

© 2021 Anne Tarvainen